1. Mitä Viet Nam merkitsi meille ennen
2. Miksi tulimme Viet Namiin
3. Minne tulimme Viet Namissa
4. Viet Namin ruusut ja risut
5. Miten kauan täällä on tarkoitus olla

Jarin vanhemmat Leo ja Inkeri sekä nuorempi veli Tommo työskentelivät aikanaan Ruotsin kehitysavulla rakennetun Bai Bangin paperitehtaan rakennusprojektissa. Leon tehtävänä oli alkujaan opettaa vietnamilaiset maalaamaan ja heidän oli sitten tarkoitus saattaa työmaa loppuun. Leon pesti kesti vuodesta 1979 vuoteen 1983.

Itse opetustoimi kärsi selvistä häiriöistä, kun juuri ja juuri oppinsa saanut vietnamilainen lähetettiin muihin komennustöihin ja tilalle tuli häthätää jotain puukosta ymmärtävä "kokelas". Kestettyään aikansa tällaista ongelmaa, Leo pyysi projektia lähettämään ammattilaisia Ruotsista ja Suomesta hoitamaan tehtaan maalaus ja hän voi pitää koulua siinä sivussa (ja sillä tavalla Tommo pääsi mukaan kuvioihin).

Vierailimme kesällä 1982 Hanoissa ja Bai Bangissa noin viikon ajan tutustuen varsinkin Hanoin vilkkaaseen iltaelämään ja tehdasleiriin. Siihen aikaan Hanoissa oli 3 ulkomaalaisille kelpaavaa ravintolaa (ei lueta mukaan seikkailijoiden valikoimia) ja muutamat liikennevalot. Polkupyöräilijöiden käytös oli hieman erikoista, sillä pyörät kyllä liikkuivat, mutta etu- ja takajarrujen jarrukumit olivat harvinaisempaa tavaraa ja jalkanahkajarrutus oli ennakoimisen petettyä ainoa hidastusväline.

2. Miksi tulimme Viet Namiin

LTKK:n professori Risto Tarjanne lähti vuoden 1993 lopulla Vietnamiin AITCV:n johtajaksi ja hänen käydessään jouluna 1996 Lappeenrannassa Jarilta kysyttiin, haluttaisiko lähteä jatkamaan Riston jalanjäljissä. Vastaus oli: "en sano heti EI", ja se osoittautuikin melko myönteiseksi.

Jari ja Energiatekniikan osastonjohtaja, professori Pertti Sarkomaa lähtivät maaliskuussa 1997 vierailemaan AIT:ssa Bangkokissa ja AITCV:ssa Vietnamissa viikon ajaksi. Sen matkan jälkeen mietimme monta kuukautta lähteäkö vai ei. Jari ei ollut niin kovin vakuuttunut työn mielekkyydestä, mutta hän sai erittäin hyvän kuvan henkilökunnan kyvykkyydestä.

Myös Pertti Sarkomaa kehoitti vakavasti miettimään tulemista, koska tällaisia mahdollisuuksia ei tule uran aikana useita.

Lopulta, pitkän harkinnan jälkeen, päätimme lähteä yrittämään ainakin vuoden ajaksi. Ja siksi sopimus tehtiin kahdeksi vuodeksi, mutta sillä ehdolla, että vuoden jälkeen saadaan halutessa palata ilman ongelmia.

3. Minne tulimme Viet Namissa

AITCV:n toimisto on Hanoissa ja siksi myös luonnollinen asuinpaikkamme on myös Hanoi.

4. Viet Namin ruusut ja risut
 
 

5. Miten kauan täällä oli tarkoitus olla

Alunperin sopimuksemme oli kaksi vuotta, mutta päätimme jatkaa jouluun 2000 saakka. Nyt näyttää hyvin vahvasti siltä, että emme oloamme tule pidentämään. Yksi asiaan eniten vaikutava seikka on normaali kehityskaari, jonka mekin itsessämme selvästi tunnemme. Aluksi monet asiat tuntuvat uusilta ja samalla kun niihin tutustuu, ihminen tekee oletuksia asioiden kehityksestä. Ja olennaista on se, että yleensä aisat oletetaan yksinkertaisemmiksi kuin ne on.

Oltuaan kauemmin maassa, huomaa asioiden muuttuvan monimutkaisemmiksi ja käsitykset myös syvenevät. Joskus tapahtuu myös turhautumista ja asiat tuntuvat toivottomilta. Silloin on parempi vain tyytyä toteamaan, että kehitys vie aikansa eikä ihmeitä sovi vaatia. Käyntimme jäi kolmen vuoden pituiseksi ja muutimme takaisin Suomeen joulukuussa 2000, mutta viimeisen viiden vuoden aikana olemme jatkuvasti palanneet tuohon aikaan, ja pidämme yhteyttä sinnepäin. Ja samaa muistamista toistavat nämä sivumme.

[Päiväkirjan alkuun]

[Kotisivun alkuun]